keskiviikko 25. helmikuuta 2015

Kaylan kuntokuurilla

Kyllä se vaan on ihan järjettömän upea fiilis kun huomaa kehittyneensä, oli aihe sitten mikä tahansa. Tällä kertaa se on liikunta :) Aloitin pari viikkoa sitten kehutun/kohutun Kayla Itsinesin treenit, enkä voisi olla enempää tyytyväisempi! Treenien ideana on, että viikoilla 1 & 3 on samat treenit, samoin kuin 2 & 4, ja sitten hypätään uudenlaisiin haasteisiin. Aloitin siis eilen viikon 3, ja oli ihan huikeaa nähdä miten sitä ihan eri tavalla jaksoi kuin ensimmäisellä viikolla! 

Aloittaessani olin käytännön rapakunnossa. Puolen tunnin juoksulenkit sujuivat ihan ok:sti, mutta siihen se kaikki kunto jäikin - liekö jokin tottumusjuttu siinä, että ne jaksoi? Mulla ei ollut mitään kykyä liikkua muuten, aerobinen kunto oli juoksulenkkejä lukuunottamatta ihan nollassa, lihaskunnosta nyt puhumattakaan..! Yleisliikkeen/burpeen teko tuntui kuin tekisi jotain isompaakin akrobaattista suoritusta, enkä ollut kyykkäillyt sitten suurin piirtein kesäkuun (jolloin muuten suoritin kivan kyykkyhaasteen, suosittelen!), saatika muutoin käynyt salilla. Ja itse asiassa suurin piirtein viime syyskuun lopusta aina tammikuun puoliväliin saakka meni totaalisesti liikunnatta. Ilman mitään sen suurempaa syytä, ei vaan huvittanut. Harmi. 

Eilen siis tosiaan tein uudestaan sen ensimmäisen viikon Legs & cardio -treenin. Huh huh mikä ero! Aivan varmasti oli yhtenä osatekijänä se, että laitoin korville tsemppaavan musiikin, joka vieläpä on vähän niin kuin suunniteltu näitä treenejä varten sillä itse mixaus tuli Kayla Itsinesin s-postin uutiskirjeestä. Silti, jotain kehitystäkin on ollut pakko tapahtua! Ensimmäisellä viikolla kun tuon treenin tein, en saanut edes suoritettua kaikkia toistoja, olin ihan hukassa! Pelkäsin suunnilleen kuolevani ja oksentavani ja vaikka mitä mitä nyt on ikinä nähty tyyliin Suurimmassa pudottajassa :D Mutta tällä kertaa sain suoritettua joka ikisen toiston mitä vaadittiin :) Ja vähän vielä päällekin aikarajan sallimissa rajoissa. Vähänkö oli ihan Super-Sanna -fiilis treenin jälkeen! :) Hiki virtasi, huohotin (ja mies vinoili siitä :D) ja kieltämättä viimeisten toistojen teko oli jo aika hidasta ja ähisevää, mutta olo oli treenin jälkeen mitä mahtavin!

Loppukevennyksenä (?) kuva viime viikolta, kun suoritin 2. viikon Arms & Abs -treenit. Mulla oli sellaiset polvimittaiset treenipökät, joiden paksuhkot silikonireunaiset lahkeet on vissiin sijainneet melko kriittisessä paikassa - ainakin naistenpunnerruksia tehtäessä..! En edes treenatessa huomannut näin käyneen, jonkinlainen keskittyminen siis ollut siinä tekemisessä :D Treenin jälkeisessä saunassa aloin ihmetellä et miks hitossa polvia kirvelee niin kovasti. Oh well, no pain no gain ja mitä näitä nyt on ;)

Pitäkää itsestänne (ja toisistanne) huolta! :)

maanantai 23. helmikuuta 2015

It's meeee! :)

Tämä se on vaikein tekoni hetkeen. Ehkä siksi olenkin lykännyt tämän tekoa ihan hävyttömän pitkälle jo.. :D Pitäisi vissiin esitellä itsensä! Olen vieroksunut tällaisia tilanteita ihan pienestä pitäen. Mitä ihmettä sitä muka itsestään sanoisi? :D Tulee samanlainen olo kuin Davella Anger managementissa:



Niin, että TELL US WHO YOU ARE! :D Okei, mä yritän.

Alotetaan simppeleillä faktoilla: olen Sanna, 32-vuotias nainen ja ihanan miehen vaimo Lahdesta. En tunne itseäni tippaakaan päälle 24-vuotiaaksi, mutta jotenkin ne vuodet vaan vierii.. Jos alan kertoa jostakin asiasta jotain, se tarina harvemmin pysyy lyhyenä ja ytimekkäänä, joten tuumasin että virallisten lauseiden sijaan koitan kertoa itsestäni asioita ihan muutamilla sanoilla, vähän sellaiseen listaustyyliin :)

Me love:

 valokuvaus 
 tanssi (sekä itse toteutettuna että katseltuna) 
 lenkkeily 
 lukeminen 
 koirat 
 sisustaminen 
 kesä (oh really..), aurinko, lämpö 
 tulppaanit 
 musiikki 
 kynsilakat, meikit, kaikenlainen kaunis 
 moottoripyörät ja vauhti ylipäätään 
tatuoinnit 

Lemppariruoat:

Joku herkullinen, kermainen pasta. Ehkä kanapasta. Ja sekaan ananasta tai persikkaa.. Oijoijoi. Nälkä tulee.. :)

Suussasulava sisäfilepihvi joillain herkullisilla lisukkeilla, joita vain ammattikokki voi tekaista. Bratislavassa toissakesänä sain taivaallisen makuelämyksen, kun pihvin kaveriksi oli tyrkätty luumusosetta/hilloketta ja pottujen sijaan lautasella komeili jonkinlainen omenapiirakka. Ihan järjettömän hyvä makean ja suolaisen yhdistelmä tämä!

Tortillat, ai että! Taco-mausteseoksella maustettua jauhelihaa, semisti tulista salsa-kastiketta, jäävuorisalaatti-kurkku-tomaatti -salaattia ja fetapaloja..! Nams! Ja aterian kruunaa luonnollisesti kyyyylmä cola :P

Lempparileffat:

Kauhea kankkunen 1 & 2
Bad boys 1 & 2
Hurjapäät (vain se ykkösosa)
Toscanan auringon alla
Dirty dancing 1 & 2

Olipas kamalaa koittaa rajata vain muutamaan :D 
Todennäköisesti unohdin jonkun todella huipun ja kadun näitä valintoja myöhemmin ;)

Lemppareimmat tv-ohjelmat:

Frendit
Castle
One Tree Hill
Criminal Minds
Totuuden anatomia

Me NOT like:

epärehellisyys, -kohteliaisuus, -ystävällisyys ja -siisteys, pahantahtoisuus, suvaitsemattomuus
(kyllä, nämä kaikki voi niputtaa samaan kohtaan :D) 
 kylmyys, märkyys 
 liian monijalkaiset oliot (hämähäkit, kärpäset, hyttyset..) 
 herätyskello (paitsi jos se soi sitä varten, että pitää aamutuimaan lähteä lentokentälle, 
koska on pääsemässä etelään :P) 
 pimeys 

Olen.. 

 ..huolehtivainen, ystävällinen, luotettava (nämäkin voi niputtaa yhteen :D)
 ..kieroutuneen suuresti kiinnostunut ihmisen mielen järkkymisestä (ja ylipäätään erilaisesta toiminnasta kuin omani), mielisairauksista ja addiktioista. Olisin mielelläni psykiatri, jotta voisin tutustua erilaisiin elämäntarinoihin ja mahdollisesti auttaa ihmisiä, mutta toisaalta noissa asioissa on liian iso vastuu, usein jopa ihmishengestä, etten uskaltaisi ottaa sitä kaikkea harteilleni.
 ..ikuisessa pulmatilanteessa hiusvärini suhteen. Läpi on käyty niin blondi, musta, punainen kuin ruskean eri vivahteetkin, mutta sitä oikeaa ei vain löydy. Tällä hetkellä koitan kasvattaa omaa väriä, mutta en oikein edes itse usko saavuttavani sitä koskaan.. En vain tiedä mihin suuntaan lähteä :)
 ..nopeasti innostuva, mutta vähintään yhtä nopeasti jostakin toisesta asiasta innostuva ja alkuperäinen jää kesken.. Ei toki aina, mutta ehkä kuitenkin vähän liian usein ;)
 ..vapaaehtoisesti lapseton. Tämä tuntuu ihmeellisen hankalalta ihmisten ymmärtää, enkä itse voi ymmärtää miksi. Eikö se ole jo nähty millaista on aivan liian monen ei-toivotun lapsen elämä, joten miksi ihmeessä minun pitäisi väkisin lisääntyä? En vain tajua. Eivät kaikki halua syödä pastaakaan vaikka minä rakastan sitä, eikä se ole kenellekään ongelma ;) Ihmiset nyt vain ovat erilaisia ja ovat kiinnostuneita eri asioista.


Olisikohan tässä jo tullut tarpeeksi infoa minusta, niin että siellä ruudun puolella jo vähän tiedetään millainen olen :) Saa toki kysäistä aina jos jokin mieltä askarruttaa!

sunnuntai 22. helmikuuta 2015

Leppoisa viikonloppu :)

Ai vitsit sentään! Eilen asettauduin makkariin päivän fudismatsien ajaksi ja katselin onnellisena ympärilleni, että nyt on kaikki niin kohdillaan: namuja naposteltavana ja tekemisvaihtoehtoja niin paljon, että voi vaan valita mieleisimmän. Ekana tuumasin, että laitetaanpa myös blogiin ylös tämä hyvänmielen hetki ja katsotaan sitten mikä kivoista puuhista inspaisi eniten: lukeminen, netin selailu, Castlen katsominen DNA:n matkatv-palvelusta vai ihan pelkkä löhöily ja musan kuuntelu. Noh. Kovinkaan pitkälle en päässyt suunnitelmissani, sillä läppärivanhukseni aiheutti toiminnallaan ei-niin-pieniä sydämentykytyksiä, joiden seurauksena odottelinkin seuraavat 6 tuntia, kun kone puuhasi päivityksiä ja teki perusteellisen virustarkistuksen. Onneksi kaikki oli loppujen lopuksi kunnossa, vaikka toki blogi jäi nyt päivittämättä. Tekemisvaihtoehdoista päädyin muuten Castlen ja loppujen lopuksi myös Jutan superdieettien tiirailemiseen ja lukemiseen ;)


Saan aina välillä hirveitä lukuinspiksiä, oikein himoitsen pääseväni hukuttautumaan johonkin teokseen, sen ihmisiin ja heidän elämän koukeroihinsa. Kirjoissa parasta on sama juttu kuin leffoissa, että voi hetkeksi heittäytyä kokonaan jonkun toisen elämään. Vähän kuin saisi monta elämää yhden hinnalla :) Lainasin tuossa muutama viikko sitten innostuspäissäni neljä kirjaa, kun huomasin kirjastoauton kaartavan ihan tuohon naapuriin vähän niin kuin tyrkylle. Innostus lopahti ilmeisesti aika nopeaan, sillä en ollut eiliseen mennessä edistynyt aloittamassani kirjassa juuri mihinkään. Mulle tuntuu mahdottoman vaikealta jättää kirjoja kesken, mutta eilen niin tein, ja sitten ahmaisinkin seuraavaa kirjaa ihan hurjalla innolla. Nicholas Sparks on kyllä aina onnistunut kirjoittamaan sellaisia kirjoja, joita luen mielelläni enkä malta lopettaa. 


Perjantai-ilta sujui eilisen tavoin todella lepposissa merkeissä. Laitettiin illan tunnelmaa lisäämään biotuli, se on toooodella nätti lisä tällaiseen kerrostaloasuntoon, jossa ei ole oikeaa takkaa :) Vaikka kyseessä on loppupeleissä todella pieni tuliosio, niin kylläpä se toi lämpöä tänne..! Kerrankin mun ei tarvinnut kääriytyä vilttiin, vaikka olin vain lyhythihaisessa. Meillähän on siis oikeasti tosi lämmintä aina, 23-24 astetta, mutta luulen että tuo koneellinen ilmanvaihto jotenkin "tuulee" sen verran, ettei lämpöasteet loppupeleissä kerrokaan kaikkea, ja joudun kyllä oikeasti olemaan viltin alla lähes aina kun vaikka sohvalla röhnään. Tosin miehellä taas on melkein aina kuuma, että voi vika olla ihan mussakin :D

Että sellainen rento viikonloppu täällä takana :) On kyllä ollut tosi ihanaa kun on saanut vaan olla ja möllöttää. Mies näköjään toi vielä illalle tortillatarpeet, joten pitäis kyllä riittää huomenna taas virtaa uuteen viikkoon! Mukavaa loppuviikonloppua! :)

torstai 19. helmikuuta 2015

Asiaa blogista porkkanaan

Blogiin saa kyllä kulumaan ihan tuhottomasti aikaa jos niin tahtoo..! :D Varsinkin kun harvat asiat onnistuu heti ensi yrittämällä.. Itse puuhastelin tänään vaikka kuinka monta tuntia blogin ja sen ulkonäön kanssa. Suurin osa puuhailemistani muutoksista jäi loppujen lopuksi tapahtumatta, mutta välilehdet sain vihdoin toteutettua :) Siinäkään ei kaikki mennyt ihan ongelmitta, nimittäin yhtäkkiä Blogger päättikin, ettei välilehtitekstien fonttia saa muuttaa. Se on Times New Roman ja sillä mennään, tuumi Blogger. Juu ei menty :D Onneksi loppujen lopuksi korjaantui tuokin homma - en tosin ihan tarkkaan tiedä miten, haha! 

Lupasin itselleni jo blogia aloittaessa, etten aio ottaa paineita postausten ulkomuodosta. Etten pyri siihen täydellisyyteen, joita "maan johtavimmat" blogit ovat kuvanlaadun ja sisältönsä puolesta, koska siihen en yksinkertaisesti pysty. Haluan vain saada jotain pientä ylös päivistäni, vaikka jotain ihan turhanpäiväistä. Itselleni muistoksi ja muille uteliaille ihmisille huviksi :) En ole ihan kovinkaan hyvin onnistunut antamaan itselleni näitä vapauksia kuitenkaan. Jossain takaraivossa on harva se päivä joku mystinen ääni jankuttanut, että eihän sulla ole edes kunnollista postauksen aihetta ja hittoakos tuommosesta menisit blogiis höpisemään, ei siihen mene kuin pari lausetta ja se on sanottu ja eihän sulla ole edes mitään kuvaa laittaa postaukseen jne. Siihen sais nyt (taas) tulla loppu ;)

Jotta voin todistaa itselleni, että tänne tosiaan saa postata iiihan mitä tahansa mieleen tulee, niin tässäpä tämän päivän huikea häppeninki: söin aivan jättimäisen porkkanan :D Trust me, mun sormet on melkoisen pitkät ja siltikin tuo porkkana on ylitse käteni molemmista päistä, joten se oli tosiaan massiivinen :D Naureskelinkin blogin Instassa, että tässä taisi kerralla tulla syötyä se suositeltu kasvismäärä puoli kiloa päivässä ;)


Rentouttavaa torstaita, kohtahan se on jo viikonloppu! JEA!

keskiviikko 18. helmikuuta 2015

Oman tien kulkija

Ei se kesä ihan vielä ole tullut, mikäköhän sillä kestää.. ;) Mutta ihan huikea arskanpaiste taas, ihanaa! Huikea arskanpaiste oli myös sunnuntaina, kun kävin ulkosalla käpöttelemässä. Tällä kertaa uskaltauduin taas oikein jäälle, kun siellä oli niin mahottoman paljon muitakin ulkoilijoita. Tuumasin, ettei se nyt voi mun takia rysähtää enää :D Viimeksihän kun miehen kanssa koitettiin jäälle mennä, niin tassut upposivat johonkin vesilumimössöön ja mun alla jopa rasahti vähän ikävänoloisesti.. Yllättäen käännyttiin kannoillamme..


Aivan järjettömän kaunis yhdistelmä tuo valkoinen lumi ja sininen taivas! Huh huh :) Tosin en ihan hirveästi siinä ehtinyt maisemia ihailla muutamaa räpsäisyä lukuunottamatta, nimittäin tarkoituksena oli ottaa tuo jäälläkävely ihan treenin kannalta. Olin jo käpötellyt muualla noin puolisen tuntia, ja loput puoli tuntia oli sitten tarkoitus käpötellä täällä jäällä. Tuolla mun oikealla puolella menee sellainen aurattu tie, jota pitkin olisi tietysti ollut helppo edetä, mutta tykkään niin kovasti a) kävellä ihan omia polkujani omassa rauhassa ja b) saada vähän lisävastusta lumessa tarpomisesta, joten siellä tiellä ei minua näkynyt :) Ja kyllä tuli hiki ja hengästys! Superb!


Tuolla jäällä on vaan niin ihanaa, kun on ihan oikeasti oma rauha! Vaikka menisin mitä metsäreittejä lenkeilläni, niin en osaa kunnolla rentoutua siellä kun taustalla koko ajan kummittelee ajatus, että mitähän tuollakin puskan takana on ja kertailen mielessäni mihin kohtaan pitikään iskeä jos joku hyökkää kimppuun ja ja ja.. Ei kuulosta ihan siltä täydellisimmältä rentoutukselta :D Musaakin pitää aina laittaa hiljemmalle, että varmasti kuulen jos joku on ottamassa kiinni, haha! Jep, vilkas mielikuvitus, that's me..


Mutta jäällä, jäällä saa olla rauhassa :) 

Oh great. Sinne se aurinko sitten meni pilvien taakse. Ensi kertaa odotellessa!

keskiviikko 11. helmikuuta 2015

I think I left the love of my life behind, in Casablanca

Tänään on ollut ihan huikean kamalan kauhea ikävä kesää. Luonnollisestikaan en vaihtaisi tätä auringonpaistetta ja sinistä taivasta mistään hinnasta mihinkään muuhun säähän, mutta jotenkin tämä on myös hieman katkeransuloista ja aika tuskaisaakin, koska se saa kaipaamaan kesää niin hurjan paljon. Kyllä, kuulun niihin raivostuttaviin ihmisiin, jotka alkavat tammikuussa odotella kesää saapuvaksi ja myös tuovat sen ihan ääneen julki vähintään kerran päivässä ;) Kuitenkin suon sen itselleni, koska en ikinä kuunaan kesällä valita helteestä tai kuumuudesta, tai toivo talvea jälleen saapuvaksi. En ääneen, enkä pääni sisällä. Sitä en sentään minäkään voi sietää, että talvella valitetaan kun on kylmä ja kesällä sitten kun on liian kuuma ;) Joku tolkku pitää olla.

Mun reseptini näihin sydäntäraastaviin kesäkaipailuihin ei suinkaan ole katseen kääntäminen muualle tai itseni huijaaminen ajattelemaan talven positiivisia puolia. Ehei. Minä laitan supervaihteen päälle ja oikein upottaudun menneiden kesien ihaniin fiiliksiin. Ihailen ikkunasta paistavaa aurinkoa (ikkunasta, koska mitä suurimmalla todennäköisyydellä olen töissä sellaisina päivinä..) ja sen säteitä, ja muistelen miten ihanaa on kun auringon lämpö osuu iholle. Kun ulkona on helppo olla pelkällä t-paidalla, eikä tarvitse useaa vaatekerrosta vain pysyäkseen hengissä. Laitan Supersummer-soittolistani soimaan ja eksyn ihailemaan joko omia lomakuviani, tai sitten muiden sellaisia. Ympäröin itseni kesällä niin paljon kuin se vaan näissä olosuhteissa on mahdollista. If you can't beat them, join them! :D


Tämä biisi on jotenkin niiiiiin kesäinen mulle, ettei mitään rajaa. Mulle se tämän biisin taaksejäänyt rakas on kesä ja rinnassa on polttava tunne, että sen luokse pitää päästä takaisin :) Laittakaahan siis biisi taustalle soimaan, ja jos olette yhtä kesäfiilistelijöitä kuin minä, nauttikaa hetki siitä ja kesäisistä kuvista. Niitä tulee meinaan nyt muutama.. ;)

Kun puut ovat vihreitä ja varjojen takana on lämmin aurinko, eikä loisteputkivalo.. 
Madrid, Espanja

Kun satunnainen palmu eksyy näkökenttääsi tavanomaisen männyn sijaan ja meri kimaltelee auringossa kauniimmin kuin mikään timantti.. 
Lanzarote, Kanarian saaret

Kun täydellisen turkoosia merta riittää silminkantamattomiin.. 
Lanzarote, Kanarian saaret

Kun omenapuu kukkii, eivätkä sininen, vihreä, valkoinen ja ruskea ole koskaan näyttänyt yhtä upealta yhdessä.. 
Lahti, Suomi

Kun näkymä on auringonlaskun aikaan kuin suoraan maalauksesta.. 
Sunny Beach, Bulgaria

Kun saat maata hienohiekkaisella rannalla auringon paahteessa, kuunnella kesäistä musiikkia ja hakea rantabaarista taivaallista kylmää juomaa.. 
Golden Sands, Bulgaria

Kun kahvilan katto voi olla tällainen, eikä sen tarvitse kestää räntää ja lumikinoksia.. 
Sunny Beach, Bulgaria

Kun saat kiireettä köllötellä uima-altaalla ja suurimmat päätökset täytyy tehdä sen välillä, että pulahtaako uimaan vai laittaisko sittenkin musan korville ja vaan olis.. 
Mellieha Bay, Malta

Kun auringonlaskun aikaan saa todistaa todellisia ihmeitä ja käsittämätöntä kauneutta.. 
Mikkeli, Suomi

Kun kukat kukkivat ja luonto on värikkäintä ikinä.. 
Mellieha Bay, Malta

Kun merivesi on niin hillittömän hienon väristä ja kirkasta, etteivät sanat riitä kuvailemaan sitä..
Blue Grotto, Malta


torstai 5. helmikuuta 2015

Check out my brand new banner!

Onko vähän hieno mun uus banneri! :) Ja prikulleen oikean levyinen, may i add ;) Tuliko musta muutamassa yössä oikein kunnon banner-wizard? No ei, haha! :D Mulla kävi onnenkantamoinen ja eksyin ihanan Satun blogiin ja siellä välilehteen "bannerit", jossa Satu ilmoittaa tekevänsä tilaustyönä bannereita. Mitä tuuri! Just kun olin tuskaillut omani kanssa ja saanut hädin tuskin väkerrettyä jonkun alakoululaisen tekelettä muistuttavan ja ikuisesti väärän kokoisen väkerrelmän sivun ylälaitaan :D Laitoin samoin tein postia Satulle ja siitä se sitten lähti. Heittelin vähän (haha, "vähän") toiveita ja vinkkejä mistä pidän, mutta ei mulla mitään selkeää visiota ollut siitä mitä halusin. Satu kuitenkin on ilmeisesti ajatustenlukija, nimittäin tuo on aivan täydellinen ja jotenkin niin minä ♥



tiistai 3. helmikuuta 2015

IsaDora Inline Kajal 56 Blonde

Pakko hehkuttaa ostostani! Kaipaan aina itse paljon kommentteja, vertailuja ja suosituksia muilta, ennen kuin suostun ostamaan oikeastaan mitään uutta. Tahdon tietää toimiiko tuote vaiko eikö! Mietin pitkään ostaisinko tämän, onko ihan turha ja tekeekö edes mitään. Nyt parin kuukauden kokeilun jälkeen uskallan sanoa, että kyllä vaan tekee, ei ole turha! Toki ilmankin selviää vallan hyvin, mutta se päteekin loppupeleissä melkein kaikkeen nykyaikana "tarpeelliseen" ;) 


Olen jo aikaa sitten lukenut, että nudensävyistä kajalia pitäisi laittaa silmien sisäluomille avaamaan silmiä ja viimeisetelemään meikin. Tapani mukaan kuitenkin jahkailin ja jahkailin ostopäätöstä - harmi, sillä tämän ostamisen jälkeen (joulukuun alussa) olen käyttänyt tätä joka ikinen kerta kun olen silmiäni meikannut (paitsi toki jos olen laittanut mustaa kajalia sisäluomiin johonkin dramaattisen tummaan meikkiin, mutta eipäs nyt tarvitse saivarrella siinä). Tuote kustansi n. 10 €, joten sanoisin, että erittäin hyvä sijoitus!

Yritin parhaani mukaan tallentaa valokuvaan sitä eroa, jonka kyseinen tuote tekee. Kas tässä:


Vasemmassa yläkulmassa tilanne, kun sisäkajalia ei ole vielä levitetty. Oikealla ylhäällä sitä on laitettu sekä ala- että yläsisäluomelle. Alimmassa kuvassa taas vasemmanpuoleisessa silmässä on jo tuote, kun taas oikeanpuoleisessa ei ole. Hyvä, että tein tästäkin näin monimutkaista, vaikka toisaalta tulosten pitäisi speak for themselves. "Kajaloitu" silmä on hurjan paljon viimeistellymmän näköinen, ja onhan tuo nyt kaikin puolin siistimmän näköinen jälki kuin mitä paljas, hienoisesti punehtava sisäluomi on. Ensimmäistä kertaa ikinä tajuan mitä tarkoitetaan silmän "avaamisella" (höh, aukihan se on koko ajan), katse on tosiaan jollakin tapaa valoisampi ja avoimempi, kun valkoista silmämunaa vasten on vaalea luomi tuon alkuperäisen punehtavan sijaan. 

Samanlaisia tuotteitahan varmasti on muillakin merkeillä, mutta luonnollisesti en uskalla niitä suositella kun en ole kokeillut. Omani on siis IsaDoran Inliner Kajal sävyssä 56 Blonde. Pääpointtini tässä postauksessa olikin lähinnä tuoda ilmi se ero, minkä moinen pikkujuttu voi ilmeelle tehdä, eikä niinkään se, että tämän teki juuri IsaDora ;)